maanantai 24. helmikuuta 2014

Kevät viboja.

Tuntuu että kevät on lähellä. Sisällä olo tuntuu pakkopullalta ja tuntuu et pitäis saada jotain tuunailu juttuja tehdä tai upottaa sormet multaan. Ehkä tähän liittyy myös oivallus etten ole enää niin tarpeellinen meidän pienimmälle ihmiselle kokoajan vaan hän osaa jo leikkiä lattialla omia leikkejään hetken. Näin ollen minä voin jälleen juoda vaikka sen kupillisen kahvia rauhassa ja lämpimänä tai vaikka tiskata. Tää taas tuntuu musta ihanalta ja toisaalta haikeelt kun nuo pienet murut kasvaa niin äkkiä.

Toinen juttu minkä mie oon oivaltanu on että en mie osaa elää ilman koiraa, joo tiiän että meillä on koira mut jotenkin se ei oo sama. Mie kaipaan sitä miun suuri korvaista nuuskivaa adhd ikiliikkujaa miun vierestä. Joten ehkä mun on aika jossain välissä tutustua tarjontaan ja perehtyä kennelihin. Villakoira sen olla pitää. Ehkä syksyllä, vielä haluun rauhoittaa aikaa että meillä ollaan valmiita siihen lapsia myöten. Se voi tuo kevään tulo liittyä siihenkin, piklu kun rakasti kesää.

Nyt nostan tämän kauniin laardiahterini ja laitan rexille ruokaa jonka jälkeen kirmaan iltalenkille mitä loistavimmassa seurassa. Heido.

Ei kommentteja: