Syksy alkaa saapua :)

Vihdoin on ilmassa sitä syksyn tuntua ajottain,mut se syksyn tuoksu on vielä kadoksissa. Syksyllä on niin ihana ottaa kuppi teetä,kapertyä viltin alle ja lukee jotain hyvää lehteä/kirjaa sekä pääsee tunnelmoimaan kynttilöiden kanssa.

Tässä on myös meidän perhe sairastanu ekan flunsan tälle syksyä,kuumeineen kaikkineen. Huomis aamuna suunnataankin heti aamusta Pumban korvakontrolliin. Toiveissa toki olis että todettaisiin korvat terveeks vaihteeksi. Ja ens kuussa sinne korvapolille. Unettomia öitä siis ollut ja uni velkaa kertyny, Äiti rakas lupautu onneks ottamaan kullanuput yheks yöks ni mie saan sit ainakin kuittailtua univelkoja. On ne äitit vaan parhaita!

Neiti Uhma tuntuu olevan vauhdissa vaikka onkin kipeenä,jaksaa silti äiti hermoja koetella. Tähän liittyen sulatejuusto kuuluu Neitin mielestä keittiön verhoihin eikä leivälle tai suuhun. Ja ruoka maittanu vaihtelevasti,välillä tosi huonosti kun taas välillä ihmettelen et mihin mahaan se lapsi syö. Nukkumiset menny muuten ihan hyvin paitti nyt kipeenä. Herätyshän meillä on joka aamu kello kuusi olipa arki tai viikonloppu mut siihenkin on jo tottunu. Tajuis vaan ite mennä ajoissa nukkuu aina ni ei ois joinakin aamuina tapettu lapamato olo.

Tässä taidankin ottaa neuvosta vaarin ja kömpiä sänkyyn, jos vaikka tänä yönä onnistaisi sen unenkin osalta. Riippuu toki lapsista.

Sunnuntai lööbailua.

Käytiin eilen kavereiden häitä juhlistamassa,lapsien kanssa ei menny ihan putkeen kun molemmilla palo päreet. Eivät jaksaneet olla paikallaan ja kaikki tais muutenkin olla niitten mielestä päin pyllyä. Neiti Uhma sääti kaikkee muuta kun istu paikoillaan ja Pumba oli sitä mieltä että pöytä on tyhjennettävä syöttötuolista käsin. Eli päästiin paikalle mut ei ollu hirveen rennot juhlinnat meidän osalta. Ois voinu mennä paremmin jos kaikki ois nukkunu paremmin edellisenä yönä mut ei. Mut selvittiin kummiski.

Karppaukset jatkuu entisellä linjalla. Paino on tällä hetkellä jumissa mut eiköhän se kohta taas lähde liukumaan alas päite... Aviomieheni munkin on myös alkanu karppaamaan joten melkosen helppoa kun ei tartte silleen erikseen miettiä kuka syö mitäkin. NEiti Uhmallekin on pöperöt maistuneet mut ei häntä pakoteta jotain syömään mikä ei maistu. Kavereita ja sukulaisiakin on innostunut karppauksesta ni vertais tukea ainaskin löytyy :)

Tässä yks päviä kun ystävä perhe kävi meillä kahvilla tein karppipiirakka kokeilun ja hyväähän siitä tuli! Toki täytteet ois voinu olla hieman vähemmän närästystä tuottavia (rasvaisia). Mutta tässä ohje teille lukijoille jos tekin haluatte testata.

Salami-paprika-pekonipiiras

100 g voita
1,5 dl soijajauhoa / ruisjauhoa
1 dl vehnälesettä
2 rkl kylmää vettä
3 dl juustoraastetta 

Salamisuikaleita

Paprikaa

Pekonia
2 kananmunaa
2 dl kermaa
mustapippuria

Nypi voi, jauhot ja leseet keskenään. Lisää kylmä vesi ja 2 dl juustoraasteesta ja sekoita. Levitä taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille. Taytä pohja salamilla,paprikalla ja pekonilla.. Sekoita kerma, mustapippuri ja kananmunat keskenään ja lisää joukkoon loput juustoraasteesta. Kaada seos täytteiden päälle.
200 C - 30 min.

Eipä tässä taas tällä haavaa keksi/muista oliko muutakin kerrottavaa mut ainahan tänne voi lisäillä kun lahopääni muistaa. Joten palaillaan.

Nautiskelua.

Olen nauttinut viileydestä joka on hellinyt meitä jo jonkin aikaa,myös sateista. Olen nauttinut enemmän energisestä minusta sekä myöskin pienenevästä minusta. Olen nauttinut tulevaisuuden suunnitelmien tekemisestä. Olen nauttinut myöskin Neiti Uhman nukkumaan menojen helppoutumisesta. Olen nauttinut ystävieni seurasta ja elämästä kaiken kaikkiaan mutta olen päätökseni tehnyt muutoksia tarvitaan.

Painon pudotus on lähteny käyntiin ihan kivasti, 4 vko - 7kg ja oon siihen oikeen tyytyväinen koska musta on hyvä että lähtee hitaammin ni ei sitten niin herkästi tule takasin. Karppaus jatkuu,mutta myönnettäköön olen herkutellut muutamia kertoja ja sortunut pakastepitsaan ihan laiskuutta/väsymystä mutta ei tämä karppaus siihen kaadu!

Tämä kuukausi tuntuu  olevan taas liitämistä, juhlia,sovittuja menoja ja asioilla juoksua mutta ei siitä haittaakaan ole, eipähän jouda märehtimään mitään turhanpäiväisiä asioita. Ja lapset voi että rakastan niitä! Välillä tuntui vähän rankemmalta mut nyt tuntuu että kaikki sujuu hyvin. Neiti Uhman nukkumaan menot on helpottanu ja tuntuu EHKÄ että tuo enin uhmakin ois hellittämässä. Omaa tahtoo tytöllä kyllä löytyy muidenkin edestä. Kovasti hän haluaa äitin apuna puuhastella <3 Pumba taasen on oppinut konttaamaan, nousee itse istumaan mut korvatulehduksia tässä on ollu kaiketi muutama. Ens kuussa vihdoin sinne korvapolille! Jospa sitten saatais jotain pitkäaikaisempaa apua.

Parvekekasveista sen verran että innoissani oon niitä istutellu ja vaihtanu ruukuja,multaa mut nyt tuntuu siltä että parvekkeelle kaipais lisää tilaa :D Nii isot puskat jo on,satoakin luvassa. Ensi kesänä ehkä hiukkasen vähemmän,valitsen tarkkaan enkä kokeile kaikkee.

Nyt koitan olla ahkerampi tän bloginikin kanssa,kun saanut tasotettua tätä elämää. Nyt väsy painaa joten vetäydyn hetkeksi tuohon liikkuvia kuvia näyttävän laitteen eteen josta siirtymä sänkyyn. Öitä!