tiistai 2. lokakuuta 2018

Syksyistä aamupäivää

Heipat pitkästä aikaa voisin alkaa taas herätellä eloon tätä blogia. Tuskin tätä vieläkään kukaan lukee, mutta ihan että kirjaisin tätä omaa elämän matkaani tänne. Paljon on muuttunut ja toisaalta ei mikään. Ainakin sanottavaa löytyy nykyään paljon, se vain pitää saada sensuroitua julkaisu kelpoiseksi tekstiksi tänne.

Itseni kanssa olen ainakin tehnyt ison matkan henkisesti, mutta siitä lisää piakkoin. Ja siitä karvaisesta hauvavauvasta josta haaveilin on jo kasvanut kolmevuotias veijari.

Nyt nautin kahvini loppuun ja alan suunnitella sekä touhuta.

Ei kommentteja: