Hiljais eloa.

Meidän perhe on nyt sitten viettänyt sellaista hilais eloa kotirintamalla ja menoina ollut vaan ne pakolliset. Tämmönenkin tekee välillä hyvää, mut aiheutti vähän säikähdystäkin koska tuo minun matkailaiseni päätti myös pitää kolmen päivän hiljaiselon, kunnes tänään onneksi ilmoitti itsestään. Eipähän tarvinnu lähteä huomenna ajelemaan viereiseen kaupunkiin päivystykseen tms. Joten kivivierähti syrämmeltä. Tosin myönnettäköön turvauduin coca-colaaan eli sokerihöyryissä nyt sitten hilluu tuolla. Tuhma minä!

Piklu <3 Se tuntuu nauttivan kesästä taas täysin rinnoin :) Auringonottoa sohvalla ja ikkunalaudalla sitä ei rouvan mielestä voita mikään muu kuin grillimakkara! Sitä tuntuu vaan tänä kesänä olevan harvemmin tarjolla kun ei omaa grilliä enää ole. Ja en tiedä mikä rouvaan on noin vanhemmiten iskeny kun ihan kaupasta ostetut rullaluut kelpaa! Hei ei se ookkaan enää niin nirso, onneks. Pitäis vaan löytää täältä joku paikka missä vois juoksuttaa irti et sais enegioita purettuu säännöllisesti ihan kunnolla varsinkii kun mamma ei jaksa lenkkeillä yhtä reippaasti. Onneks lapset jaksaa heittää palloa vaikka koko päivän :)

Reissuun vaan mieleni halajaa, kotikonnuille. Jospa sinne suunnalle koittais päästä kunhan omat vanhemmat kotiutuu loma reissultaan. Ikävä immeisiä sieltä.

Mut nyt tää lähtee nukkumaan kun muksutkin nukkuu ja olen saanut purkaa itseäni. Öitä!

Diipa daapaa...

Huh heijaa, synttäreistä selvitty ja muutakin puuhaa tässä riittänyt. Näin paksuna olokaan ei sujunut aina ongelmitta, on supistellut ja iskiaskipu on tullut jäädäkseen valitettavasti. Oikea lonkka välillä poissa pelistä mut ei pie valittaa. Näillä mennään vielä jonkun aikaa kun puoliväli vasta saavutettu. Olihan tämäkin helpompaa kun oli yksi ystävä joka kävi apukäsinä aina sillontällön mut eipä sitä herkkua ole enää kun kerran väärien ihmisten puheita jotkut uskovat. Näinkään ollen mulla ei ole pahaa sanottavaa tästä ihmisestä, vain hyvää. Harmi vaan kun toiset ihmiset tunkee väliin sössimään...Ihmisuhdesotkut on niin perseestä!

Meillä on kovasti koitettu panostaa entistä enemmän tuohon ruokaan ja sen terveellisyyteen. Ei aina oo menny ihan nappiin nuo mun keitokset mut onneks oon selvinny nyt aamupahoinvoinneista ni saapi laitella sitä ruokaa mitä haluaa. Jaksaminen on taas sit välillä eri juttu.

Autokin on oi sori siis rellummekin on vaatinut remppaa ja katsasusta sun muuta. Osia tilailtu eripaikoista ja kaupungeista, onneks saatiin ne oikeat osat lopulta. Jospa sillä resulla joskus uskaltais vielä reissuun lähtä.

Nyt kun muksut on nukkumassa niin kellistän itseni tuohon soffalle ennen iltalenkkiä. Piklu jo kovin odottaa, se ei jaksa ymmärtää kun mamma ei jaksa helteillä lenkkeillä enää niin reippaasti. Mut tähänkin voin onneksi todeta että syksy lähenee! Niin parhautta!Että sitä odotellessa....