maanantai 22. huhtikuuta 2013

Yksi puolista ystävyyttäkö...

Puhelin ollut melko hiljaa monta päivää jos ei lasketa mukaan äiteen ja siskon puheluita. Mietinkin tässä että milloin viimeks mulle ois soitettu tai sitten mie oon vaan liian ahkera puhelin terrorisoija. No ei tässä sitä puhelimen hiljasuutta oo kyllä mietittynä. Meil on Pumba kuumeessa ja nyt jännityksella seurataan että päästäänkö reissuun joka ois mulle HYVIN tärkeä. Joten peukut pystyyn että paranee pieni mies!

Ompahan mullakin taas kellon aika täällä palloilla. puol yksi! Joo mut ei nukuta päin vastoin, kannatti nauttia energia juomaa illalla,toki. Sehän ei vaikuta muhun, ei tietenkään!?!?!? Kaipa se ois sammutettava tämä läppäri ja koitettava vaan väkisin nukkua. Kun aamulla ei auta selitys ettei äiti kun yöllä ei nukuttanu. Joten öitä!

lauantai 13. huhtikuuta 2013

Suru aikaa ja sairastelua.

Tässä on taas tovi vierähtänyt siitä kun oon tänne mitään postannu. Mut voin vaan sanoo että kun joku menee päin persettä niin sitten kaikki menee päin persettä!! Meillä sairastettiin savon reissulta tuliaisena tullutta vatsatautia varsin tehokkaasti ja pitkään varsinkin minä. Voi luoja sitä oloa ja miten vatsa lihakset huuti apua kaikesta vessanpöntön halailusta. Toivon todella ettei meille tule yhtä hirvee tautia ihan lähiaikoina tai ees tänä vuonna enää, kiitos!  Siitä kun selvittiin ni tottakai meidän auto hajos-levis sillai että mie en todellakaan alkanu korjaamaan sitä koska laitto ois maksanu enemmän kun auto!?!?!?!?!?!Järkee???

Mun lääkäri reissu, no joo. Meni asiat eteenpäin mut edelleenkään en oo viisaampi vain särkylääkereseptiä rikkaampi. Nii ja lähetteitä etiä päin. Josko se siitä ja sieltä piti rynniä Pikku neidin neukkuun puolessa tunnissa ja välissä vaan 40km. Mut piru sinnekin kerittiin kuuntelee valituksia kun neiti ei vielä käänny tms. Kun ei ollu siinä ees kaikki. Tästä en kommentoikaan sen enempää kuin että hautajaiset tulossa ja surun määrä on suunnaton. Muistot pyörii mielessä päivittäin ja itku ei tunnu loppuvan. 

Joten mie todella toivon että nyt sais taas mennä kuukausi tai pari jopa puolikin vuotta taas ihan rauhallista hiljaista elämää ilman mitään ylläreitä tai elämän käänteitä!